Asuminen Helsingissä - nyt ja tulevaisuudessa

Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroosin vetämä työryhmä on kartoittanut laajasti asumista Helsingissä. Tuloksena on monipuolinen raportti, joka kertoo kiinnostavia asioita tämän päivän asumisesta pääkaupunkiseudulla sekä tarjoaa runsaasti ehdotuksia uudenlaisista asumisen ratkaisuista.

Asumiskulttuuri murroksessa

Tuore tilasto todistaa, että asuntojen tarvitsijoiden joukossa perinteinen ydinperhe on enää pieni joukko. Yksinasuminen yleistyy ja ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen reippaaseen tahtiin, jo lähes puolet talouksista on Helsingin alueella yhden hengen talouksia. Ydinperhe on saanut rinnalleen uusperheet, yksinhuoltajat sekä vapaaehtoisesti lapsettomuuden valinneet. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat rakentamisen suunnitteluun omia vivahteitaan.

Asumisen tarpeisiin vaikuttavat myös elintapojen muutokset. Etätöiden tekeminen on yhä yleisempää ja vanhuksia hoidetaan mieluiten kotona.

Ihmisten varallisuus sekä mahdollisuus päättää itse omaa elämää koskevista asioista ovat lisääntyneet. Näiden tekijöiden seurauksena asumisen merkitys hyvän elämän tavoittelun välineenä ja elämäntapaa tukevana kulutustuotteena on lisääntynyt. Asumisen tavasta on tullut ihmisen identiteetin ilmentäjä, se viestii kuulumisesta tiettyyn statukseen tai ryhmään. Raportissa puhutaan myös kaupungistumisen toisesta aallosta, jolla tarkoitetaan lähiöissä syntyneen sukupolven elämäntavoista, joihin liittyy kulutuskulttuuri ja elämyshakuisuus.

Kaupunkiasumisen houkutustekijät

Raportin mukaan kaupunkiasumisessa pidetään tärkeänä eläväistä ympäristöä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupunkiasumisen luontevinta muotoa, kerrostaloasumista, kiitetään sen helppoudesta ja edullisuudesta. Tyytyväisyyttä lisäävät hyvät liikenneyhteydet ja sijainti, kaupunkiluonto, asunnon omistus, rakentamisen laatu sekä mahdollisuus itsenäiseen elämänrytmiin. Myös turvallisuus ja yhteisvastuu nähdään ominaisuuksina, jotka liittyvät myönteisellä tavalla kerrostaloasumiseen.

Pääkaupungin suurimpina ongelmina nähdään kerrostalojen yksitoikkoisuus sekä asuntojen pieni koko. Helsingin vetovoimaisuutta asuinkuntana uskotaan voitavan nostaa kehittämällä kerrostalorakentamista nykyistä monimuotoisempaan ja yksilöllisempään suuntaan sekä kasvattamalla yksittäisten huoneistojen kokoa.

Luvassa iloista moni-ilmeisyyttä

Jos raportin laatijoiden suosituksiin on uskominen, tulevaisuus tuo tulleessaan reipasta vaihtelua kerrostalokortteleihin. Nyt kerrostaloissa toistuvat samankaltaiset talotyyppi-, asunto- ja rakenneratkaisut ja tästä halutaan eroon.

Toiveissa on kehittää uudenlaisia talotyyppejä, kuten todella korkeita kerrostaloja, aiempaa moni-ilmeisempiä pienkerrostaloja ja kaupunkivilloja sekä uudenlaisia ”sekoittuneita” talo- ja korttelityyppejä. Monimuotoisissa rakennuksissa yhdistetään rivitalo- ja kerrostalotyyppisiä osia ennakkoluulottomasti toisiinsa, käytetään erilaisia tunneleita ja käytäviä sekä hyödynnetään luovasti maan tarjoamia mahdollisuuksia kuten sen pinnan muotoja ja rantoja.

Suunnittelijoiden silmissä väikkyy myös näkymiä aiempaa paremmasta maantaso- ja kattokerrosten hyödyntämisestä. Kaikkien rappujen ei tarvitse olla samankokoisia ja -näköisiä, parvekkeiden ei tarvitse olla aina päälletysten, samaan suuntaan ja samannäköisiä. Myös porrashuoneet ja sisäänkäynnit voidaan suunnitella yksilöllisiksi ja asunnoissa hyödynnetään aiempaa paremmin maantasokerros, talojen katot sekä piha-alueet.

Raportissa visioidaan myös aiempaa monipuolisempaa taloyhtiön asukkaiden vuokrattavissa olevia tiloja, kuten vieras- ja työhuoneet. Taloyhtiön yhteinen juhla- ja oleskelutila, puutarha tai saunaterassi kattotasolla kuulostaa houkuttelevalta, samoin kuin ajatus asuntokohtaisista viherhuoneista kerrostaloissa.

Yksittäisiä asuntoja pohdittaessa tärkeimpänä nostetaan esille muunneltavuus ja yksilölliset vaihtoehdot. Hintojen kurissapitämiseksi ei jokaisen asunnon tarvitse olla erilainen, mutta asukkaalla voisi olla mahdollisuus valita useammasta muunneltavasta vaihtoehdosta. Nyt asukkaat voivat vaikuttaa pintamateriaaleihin, mutta miksi ei toivelistalla voisi olla myös väliseinien siirrot, vaihtoehtoja parvekkeen koolle ja toteutustavalle tai vaikka suurempi ikkuna? Hienoimmat visiot tulevaisuuden asunnoista ottavat huomioon ihmisen elämänkaaren esimerkiksi helposti siirreltävien väliseinien avulla.

Rakennussäädökset luupin alle

Paikalleen jämähtäneiden rakennustapojen lisäksi houkuttelevaa rakentamista rajoittavat raportin mukaan rakentamista säätelevät käytännöt. Työryhmä havaitsi, että hyvässä tarkoituksessa tehdyistä säädöksistä on tullut osin luovan kehittämisen esteitä. Näihin pyritään nyt tarttumaan reippain ottein.

Solmukohtien avaamiseen pyritään monella tapaa, kuten kehittämällä uusia keinoja kaavoituksen ja rakennussuunnittelun vuorovaikutukseen sekä toteuttamalla aiempaa avoimempaa suunnittelukilpailutusta. 

Tavoitteisiin pitkäjänteisellä suunnittelulla

Raportin tehnyt työryhmä toteaa, että alkuun suunnittelu vaatii investointeja, mutta lopputuloksena voidaan saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat jatkossa monistettavissa useaan kertaan ja moneen eri kaupunginosaan. Houkutellakseen rakentajia aktiivisempaan ja uutta luovempaan suunnitteluun, työryhmä ehdottaa mm. lisärakennusoikeuden myöntämistä niille yrityksille, jotka panostavat uusien ratkaisujen suunnitteluun.

Raportin taloudellisessa osiossa nähdään rakentamisen tärkeänä tavoitteena kerrostaloasuntojen koon kasvattaminen. Tässä kohtaa muistutetaan, että isojen asuntojen tuotantokustannukset ovat pieniin asuntoihin verrattuna neliötä kohti pienemmät. Niissä kun on suhteellisesti vähemmän kalliita tiloja, kuten keittiö, sauna ja wc. Niissä on myös vähemmän seinä-, välipohja- ja pintarakenteita. Raportin tekijät suosittelevakin yhtenä ratkaisuna myöntää lisärakennusoikeutta jo olemassa oleviin rakennuksiin.

Ratkaisevana suunnitelmien toteutumisessa on se, että rakentamiselle luodaan selkeitä, pitkäjänteisiä tavoitteita ja niihin pyritään yhteisvoimin. Päätösvaltaisten viranomaisten tahtotila vaikuttaaolennaisesti hankkeiden onnistumiseen.

Pienikin osa työryhmän tavoitteiden toteutumisesta lisää varmasti Helsingin vetovoimaa kodinetsijöiden silmissä. Kohonneet polttoainekustannukset ja mahdolliset tulevat tietullit pistävät osaltaan pääkaupunkiseutulaisen miettimään Helsinkiä houkuttelevana vaihtoehtona kehyskuntien sijaan.

Yhteenvetoraportti sekä osaraportit ovat kokonaisuudessaan luettavissa täällä 

Tiesitkö tämän Helsingistä

• Lapsiperheiden osuus on 40 vuodessa laskenut 56 prosentista vajaaseen 20 prosenttiin.
• Samassa ajassa yhden hengen talouksien osuus nousi 17 prosentista lähes 50 prosenttiin.
• Yhden ja kahden hengen talouksia on jo 72 %.
• Helsingissä on runsaat 317 745 asuntoa, joista 86 % kerrostaloissa.
• Uusia asuntoja valmistuu nykyisin keskimäärin 3440 per vuosi.
• Kaupunki omistaa lähes 60 000 kerrostaloasuntoa.
• Kaupunki omistaa itse noin 70 % kaupungin maapinta-alasta.
• Lähitulevaisuuden rakennusalueita ovat Jätkäsaari, Hernesaari, Hermanni, Sörnäistenranta, Kruunuvuorenranta, Keski-Pasila ja Kuninkaantammi.
• Noin puolet uusille alueille muuttaneista on asunut aikaisemmin 3-5 kilometrin säteellä uudesta asunnosta.

Lähde: Poimintoja raportista

Teksti: Tarja Sinervo

Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto