Lisää pientaloja pääkaupunkiseudulle?

23.01.2007 20.11

1. Mikä on kaavoituksen tilanne pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa?
Aija Staffans: - Pääkaupunkiseudulla mietitään vakavasti maankäytön tulevaisuutta. Käynnissä on muun muassa laaja kansainvälinen ideakilpailu, Great Helsinki Metropolitan Vision, jolla haetaan pitkän aikavälin näkemystä yhdyskuntarakenteeseen, liikennejärjestelmiin, keskusverkostoon ja yleisesti ottaen siihen, minkälaisten tekijöiden varassa seudun tulevaisuutta kehitetään ja taataan menestyminen myös kansainvälisessä kilpailussa. Seutuyhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä myös muissa kasvukeskuksissa.

2. Millaisille alueille kaavoitetaan pientaloalueita ja minne kerrostaloja?
AS: - Pääkaupunkiseudulla pyritään lisäämään pientalojen määrää, sillä asuntotuotanto on vuosikymmenien ajan ollut huomattavan kerrostalovaltaista suhteessa ihmisten asumismieltymyksiin. Varsinkin lapsiperheitä muuttaa alueelta kohtuuhintaisiin pientaloihin. Samaan aikaan on kuitenkin myös kova tarve tehostaa maankäyttöä, mikä ei ole helppo yhdistää pientalotavoitteeseen. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa tehdään tiivistä ja matalaa, mutta ei kuitenkaan saavuteta sitä, mitä ihmiset pientaloasumiselta odottavat.

3. Kuinka paljon merenrantoja voidaan antaa asuintaloille eli onko rannoilla vielä tilaa?
AS: - Merenrantoja vapautuu jatkuvasti pääasiassa satama- ja teollisuuskäytöstä ja näille alueille etsitään uutta käyttöä. Alueet sopivat hyvin asumiselle, mutta myös toimitilarakentamista harkitaan. Ongelmana on alueiden maaperän huono kunto, minkä vuoksi niiden käyttöönotto tulee puhdistustoimenpiteiden vuoksi kalliiksi. Korkea käyttöönottohinta puolestaan lisää paineita mahdollisimman tehokkaaseen rakentamiseen, jotta puhdistuskustannukset saataisiin takaisin ilman, että rakennettavien neliöiden hinta nousee kohtuuttomaksi. Niihin rantoihin, joita ei vielä ole rakennettu, kohdistuu erilaisia paineita, jos ne halutaan rakentaa. Merenrannat ovat tärkeitä virkistäytymisen ja vapaa-ajan alueita; luonnon ja maiseman merkitys ihmisten hyvinvoinnille on mittava, minkä vuoksi uusien rakentamisalueiden käyttöönottoa harkitaan aina tarkoin.

4. Kuinka paljon olemassa olevasta tilasta tullaan käyttämään?
AS: - Maankäyttö on jatkuvaa eri näkökulmien yhteensovittamista. Ratkaisut perustuvat ensinnäkin poliittiseen näkemykseen siitä, mitä halutaan ja toiseksi alueen taloudelliseen kehitykseen, sillä vasta sen myötä rakentaminen toteutuu. Edellä kuvattu merenrantatilanne on esimerkki siitä, miten erilaista maankäyttöä joudutaan optimoimaan eri intressien välillä.

5. Mietitäänkö ilmasto-olosuhteita kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä – tuulisuus, auringon suunta ja niin edelleen?
AS: - Merenpinnan nousu otetaan tällä hetkellä vakavasti huomioon. Helsingistä on juuri valmistunut tarkka tulvakartta ja muissakin kunnissa kehitys on samansuuntainen. Tuulisuudelta suojautuminen ja auringonvalon saannin turvaaminen eivät ole samalla tavalla ehdottomia vaatimuksia. Rakentamisen tehokkuuden kasvaessa huonompiakin ratkaisuja hyväksytään, mikä niin ekologisesti kuin asumisen viihtymisen kannalta on menetys. Asunnot voivat aueta epäedullisiin ilmansuuntiin ja pihat voivat olla varjossa. Rakennusten oikeanlaisella sijoittamisella ja suuntaamisella voitaisiin vaikuttaa nykyistä enemmän muun muassa energiakulutukseen.

6. Millaisilla alueilla ihmiset haluavat asua: perheet, yhden ihmisen taloudet, vanhukset?
AS: - Asumisen valinnat vaihtelevat monen eri tekijän vaikutuksesta. Elämänvaihe ja talouden koko tietysti vaikuttavat oleellisesti, mutta myös elämäntapavalinnat ovat korostumassa ja vaikuttavat siihen, mitä asumiselta halutaan. Rauhallisuus, turvallisuus ja luonnonläheisyys ovat asumisen preferenssien toistuvat kärkitoiveet, mutta käytännössä nämä tekijät kuitenkin voivat toteutua hyvinkin eri tavalla. Luonnonläheisyyden voi kokea vehreänä ikkunanäkymänä, jonka joidenkin mielestä voi tarjota puurivi kadun varrella tai hyvin rakennettu kaupunkipuisto, toisten mielestä luonnonläheisyys toteutuu vasta metsämaisemassa. Tässä juuri elämäntapavalinnat loppujen lopuksi määrittelevät sen, miten toive toteutuu.

7. Mitä uutta on suunnitteilla, minkälaiset ovat trendit?
AS: - Rakentaminen on Suomessa ollut melko samankaltaista joka paikassa, vaihtoehtoisia asumisen tai yhdyskuntien ratkaisuja ei ole erityisemmin ollut tarjolla. Asuntotuotannon mekanismit eli tuotantotekniset, hallinnolliset ja rahoitukselliset rakenteet ovat toistaneet tiettyjä malleja pitkään ja johtaneet hyvinkin vaihtoehdottomaan rakentamiseen. Kuluttajat tuntuvat myös tyytyvän melko vähään, joten sitäkään kautta painetta ei oikein synny. Muutos monipuolisempaan tuotantoon tapahtuu varsin verkkaan, mutta ehkä joitakin merkkejä uudesta on kuitenkin nähtävissä.

Teksti: Marita Kuokkanen