Mihin tarvitaan sähköisiä palveluja asuntokaupassa

– Jos palvelut tehtäisiin vain kysymällä kuluttajilta toiveita tällä hetkellä, mitään uutta ei varmaankaan syntyisi. Harva meistä osaa haluta sellaista, mitä ei vielä ole. Siksi suunnittelijoiden on osattava katsoa asioita pitkällä tähtäyksellä eteenpäin.

Yhteydenottoja erilaisilta palveluntarjoajilta tulee todella runsaasti. Työn haaste on osata erottaa ne ratkaisut, joista on todella potentiaalia ja aitoa hyötyä käyttäjilleen. Juha Parviainen kertoo, ettei hän itse käytä juurikaan esimerkiksi tekstiviestimahdollisuutta kännykässä. Mutta ei hän suunnittele palveluja sen mukaan, mitä itse käyttää. Hänen tehtävänään on osata tunnistaa kuluttajien tarpeita myös tulvien vuosien tähtäimellä. 

– Suomen väestörakenteessa korostuu vanhempi sukupolvi. Nuori, tulevaisuudessa asuntoja ostava sukupolvi on vasta tulossa. He ovat tottuneita sähköisten palveluiden käyttäjiä. Heille on luonnollista hoitaa asioita sähköisesti ja hyödyntää erilaisia toimintoja, jotka antavat tietoa ja auttavat päätöksenteossa. Sinä päivänä, kun he ovat asunnon hankinnan iässä, palveluiden on oltava valmiina, testattuina ja toimivina.

Maissa, kuten Etelä-Korea ja Japani, joissa nuorten aikuisten osuus väestöstä on paljon suurempi kuin meillä, on aivan toisella tapaa käytössä sähköiset palvelut arkipäivän toimien tukena. Kaupassa ostokset maksetaan kännykässä olevalla matriisikoodilla, eli käytetään tekniikkaa, jota Kotikoodi-palvelu käyttää. Taatakseen edelläkävijyyden ja palveluiden ajanmukaisuuden myös tulevina vuosina, on Kiinteistömaailman jatkettava valitsemallaan tiellä.

Kuluttajatutkijan terveiset 

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö, MTT Päivi Timonen tutkii työssään kuluttajien käyttäytymistä uusien innovaatioiden parissa. Hän peräänkuuluttaa monipuolisempia palvelukokonaisuuksia asuntokaupan ympärille ja muistuttaa kuluttajien omien kokemusten merkityksestä.

Päivi Timonen on tutkimustyössään nähnyt, että ne, jotka sähköisiä palveluja käyttävät, osaavat hyvin hyödyntää niitä. Tietoa ei sulateta kritiikittä, vaan kuluttajat oivaltavat kyllä kulloisenkin tietolähteen taustan.

Palvelujen käyttäjiä enemmän tutkijan toiveet suuntautuvat palvelun tuottajiin. Päivi Timonen ihmettelee, miten vähän esimerkiksi uusien talojen rakennusyritykset linkittävät alueiden palveluista kertovia tietoja tuotteidensa myynnin yhteyteen. Kuluttajan on itse etsittävä eri lähteistä asuntoalueen palvelurakenteesta kertova tieto. 

– Miksi rakennusyritykset tai kiinteistönvälittäjät eivät nykyistä monipuolisemmin hyödynnä olemassa olevia mahdollisuuksia, kuten vaikkapa karttapalveluja? Alueellisuushan on hyvin tärkeä kysymys asuntoa valitessa, Timonen pohtii.

Toinen seikka, johon hän kiinnittää huomiota, on asuntotietojen luokittelukriteerit. Esimerkiksi Oikotiellä myynnissä olevista asunnoista kriteeriksi voi kyllä valita asuntotyypin, mutta ei ensimmäisenä rakennusvuotta tai tontin omistusta, onko kyseessä vuokratontti vai oma. Tällaisten asunnon hintaan ratkaisevasti vaikuttavien kriteereiden tulisi Päivi Timosen mielestä olla helposti määritettävissä. 

Vertaistieto kunniaan

Päivi Timonen puhuu vahvasti erilaisten blogien ja kuluttajien keskinäisten vuorovaikutteisten kanavien puolesta. Hänen mukaansa mediassa ja eri palvelujen yhteydessä korostuvat tällä hetkellä lähinnä ammattilaisten tai kaupalliset näkemykset. 

– Jokaisella meistä on kokemuksia asumisen eri puolista, toisilla jopa hyvinkin merkittävää tietoa. Ammatillisen tiedon ja kaupallisten intressien yhteyteen olisi hyvä saada linkitettyä nykyistä enemmän kuluttajien kokemuksia ja näkemyksiä asioista, Päivi Timonen toivoo.

Hän nostaa esille hyvänä esimerkkinä Taloussanomien verkkosivut, joilla käydään vilkasta keskustelua asuntoasioista. Toisena hyvänä esimerkkinä hän mainitsee www.rakentaja.fi -sivut. Omasta kaupunginosasta kertoo EU-hankerahoilla käynnistetty sivusto http://www.myllypurolaisia.fi/. Mahdollisten kilpailijoiden sabotoinnin verkkosivustoilla hän arvelee olevan torjuttavissa palvelun moderaattoreiden toimesta. Kuluttajakäyttäytymistä pitkään seuranneena tutkijana hän luottaa myös kuluttajan kykyyn erottaa häiriköt asiallisten keskustelijoiden joukosta.

Teksti: Tarja Sinervo
Kuvat: Kiinteistömaailma ja Kuluttajantutkimuskeskus